Me tehtiin se! Selvittiin ekoista virallisista kokeista kunnialla. En ole koskaan kisannut mitään virallisesti, joten nyt saavutin itseni kohdalla yhden tavoitteen, jonka olen joskus asettanut. Tuomari oli löysä, joten nuo saadut pisteet irtosi todella helpolla. Itse jännitin omaa suoritusta ja ennenkaikkea seuraamisosiota todella paljon, joten sitä täytyy jatkossa treenailla enemmän. Harjoituksen puutetta. Ja kisakokemuksen puutetta. Jostain syystä sitä kisapäivänä muuttuu ihan tosikoksi eikä pysty ottamaan mitään epäonnistumisia kasvattavana kokemuksena. Sitä vaan toivoo, ettei olisi huonoin. Video tulee mahdollisesti myöhemmin blogiin. En ole vielä katsonut sitä itsekään kamerasta. Haluan vielä hetken hehkutella tuota tulosta, ennnen kuin annan todellisuuden iskeä päin naamaa :)
Tässä arvostelu:
Luoksepäästävyys 10
Paikalla makaaminen 10
Seuraaminen kytkettynä 9
Seuraaminen taluttimetta 9
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 10
Luoksetulo 9
Seisominen seuraamisen yhteydessä 10
Estehyppy 8
Kokonaisvaikutus 9
Pistemäärä yhteensä 186 ja tulos ALO 1. Kilpailussa oltiin sijalla 5.
Luoksetulossa Unna ennakoi mutta tuomari ei huomannut, pistemenetys haukahduksesta. Hypyssä jouduin antamaan kaksoiskäskyn, onneksi hyppäsi toisella käskyllä.
Tästä on hyvä jatkaa ja omaa suoritusta on syytä jatkossa hioa. Nyt vaan treenaamaan sitä noutoa ahkerasti ja katse kohti avointa luokkaa.
maanantai 22. helmikuuta 2010
sunnuntai 14. helmikuuta 2010
Mullon poka hyvä koira
Saatiin eilen käynnistettyä Erjan agitreenitkin. Aiheena oli takaaleikkaus mikä on ollut meille vaikeaa, koska Unna ei ole irtoava koira. Mutta ehkä me ollaan tehty vaan vääränlaisia harjoituksia, koska takaaleikkaukset sujui tosi hyvin tällä kertaa. Unna lukee tarkasti minun ohjauksia mutta myös rataa, joten saatiin onnistumaan leikkaukset kerta laakista. Ja ilmeisesti se radanlukutaito on kehittynyt koiralle kun ohjaaja ei aina osaa kropallaan kertoa mihin mennä :) Putki imutti Unnaa hyvin puoleensa kahden takaaleikkauksen jälkeen ja lopussa rataa oli kolme hyppyä peräkkäin ja eteen käskyllä koira irtaantui ihan mahtavasti loppuun saakka mistä olin tosi onnellinen. Tämä treeni olisi ollut kiva saada videolle, lähinnä nähdäkseni sen oman ohjauksen, koska minulle jäi tunne, että koira pelasti osittain tilanteen, ettei se kaikki ollut kuitenkaan ohjauksesta kiinni.
Lisäksi harjoittelin aa:n ja puomin kontakteja itsekseni ja kepeille viemistä putken jälkeen. Lopuksi tehtiin vielä melko pitkä rata minkä suoritinkin parissa pätkässä, ei muistikapasiteetti enää riittänyt koko radan muistamiseen :) Siinä oli mm. puomilta kepeille vienti ja muurilta umpiputkeen ohjaus sekä lopussa takaavienti.
Allekirjoitan ihan täysin tuon Erjan huomion, että Unna lukee tosi tarkasti kroppaa ja ohjausta radalla. Unnan kanssa on aina ollut helppoa agility siinä mielessä, että radalla se menee kuin tarkasti ja varmasti kuin juna (varmemmin kuin VR:n junat konsanaan). Ja jos Unna suorittaa väärin radan, on se ihan selkeästi ohjaajan vika aina ollut. On mulla poka hyvä koira!
Lisäksi harjoittelin aa:n ja puomin kontakteja itsekseni ja kepeille viemistä putken jälkeen. Lopuksi tehtiin vielä melko pitkä rata minkä suoritinkin parissa pätkässä, ei muistikapasiteetti enää riittänyt koko radan muistamiseen :) Siinä oli mm. puomilta kepeille vienti ja muurilta umpiputkeen ohjaus sekä lopussa takaavienti.
Allekirjoitan ihan täysin tuon Erjan huomion, että Unna lukee tosi tarkasti kroppaa ja ohjausta radalla. Unnan kanssa on aina ollut helppoa agility siinä mielessä, että radalla se menee kuin tarkasti ja varmasti kuin juna (varmemmin kuin VR:n junat konsanaan). Ja jos Unna suorittaa väärin radan, on se ihan selkeästi ohjaajan vika aina ollut. On mulla poka hyvä koira!
keskiviikko 10. helmikuuta 2010
www.treenaamaan.com
Maanantai-iltana oli sitten ekat agitreenit pitkän ja hartaan odottelun jälkeen. Treenit meni kaikin puolin hyvin sekä multa että Unnalta. Unnakin oli normaalia enemmän innoissaan, vinkui ja haukkui radan alussa lupaa odotellessa. Marjo oli ottanut aiheeksi Marko Mäkelän koulutuksessa olleen harjoitteen, sen nimi oli kait "päinjuoksu" . Tämä tehtiin kolmen pitkittäin olevan hypyn avulla: hyppy, takaa hyppy, koiran haltuunotto oikealle puolelle ja hyppy ja siitä putkeen. Tässähän oli myös pienimuotoinen irtoaminen putkeen ja siinä ei ollut mitään vaikeutta, joten kivaa edistymistä tapahtunut tässä asiassa. Ylipäätään toinenkin hypyillä treenattu ohjauskuvio meni ihan nappiin, joten hyvältä tuntui itsestäkin, että kerrankin hiffaa kerrasta mitä pitää treenata. Eka kertaa rataa tehdessäni en vienyt koiraa kunnolla puomilla ja Unna tippui alas (onneksi noususiivekkeeltä). Säikähdin tietysti heti ja meinasin jäädä siihen voivottelemaan, onneksi Marjo palautti heti maanpinnalle ja käski lopettamaan säälittelyn ja jatkamaan matkaa :) Tehtiin puomi vielä uudestaan ja ei jäänyt mitään kammoja, onneksi. Tuohan oli ihan meikäläisen moka kun rataa oli tehty hyvässä vireessä ja teki mieli mennä maaliin täysillä, suoraan sanottuna unohdin koiran ihan täysin. Lopuksi tehtiin vielä keinua ja Unnalle laitettiin makupaloja koko keinun pituudelle. Se tuntuu toimivan, koira menee innokkaasti keinulle, eikä sillä ole kiire sieltä pois. Marjo vielä auttoi keinun toisessa päässä ja näin helpottaen varmaan harjoitellaan vielä pitkään. Tässä asiassa en aio todellakaan enää hätäillä. Tavoitteena saada keinusta mukava este johon suorastaan hingutaan, mitään takapakkeja en tälle esteelle enää halua.
Eilen treenailtiin sitten tokoa. Enää yksi ohjattu harjoitus ennen koetta ja en ole ollenkaan varma, pääsenkö edes ensi viikon treeneihin. Oskun koululla on tilaisuus yhteisvalinnasta ja kaikesta siihen liittyvästä, myös mitä tehdä jos ei pääse mihinkään kouluun. Myös tämä olisi tärkeä tilaisuus ja tietysti tuli päällekkäin tuon tokon kanssa. No tuomari on kuulemma lempeä, ettei se meitä ainakaan hauku vaikka koe menisi huonosti. Eilen tehtiin kaikki liikkeet läpi ja ongelmaksi muodostuu nyt liikkeestä seisominen/maahanmeno. Treenailin näes liikkeestä seisomista ensi itsekseen ja kun piti ohjatusti suorittaa liikkeestä maahanmeno niin Unna tarjosi seisomista. Eli jompikumpi näistä liikkeistä voi kokeessa mennä nollaksi. Hyppy meni ok eikä jäänyt kertaakaan viereen istumaan. Seuraamiset meni hyvin mutta minä en osaa liikkua nätisti (ylläri!!). Mutta toki tuota ohjattua seuraamista ei voi yksin treenailla. Joten mahdollisesti nämä oli vikat treenit ennen koetta, mutta lahjattomat reenaa, näinhän se on ;)
Eilen treenailtiin sitten tokoa. Enää yksi ohjattu harjoitus ennen koetta ja en ole ollenkaan varma, pääsenkö edes ensi viikon treeneihin. Oskun koululla on tilaisuus yhteisvalinnasta ja kaikesta siihen liittyvästä, myös mitä tehdä jos ei pääse mihinkään kouluun. Myös tämä olisi tärkeä tilaisuus ja tietysti tuli päällekkäin tuon tokon kanssa. No tuomari on kuulemma lempeä, ettei se meitä ainakaan hauku vaikka koe menisi huonosti. Eilen tehtiin kaikki liikkeet läpi ja ongelmaksi muodostuu nyt liikkeestä seisominen/maahanmeno. Treenailin näes liikkeestä seisomista ensi itsekseen ja kun piti ohjatusti suorittaa liikkeestä maahanmeno niin Unna tarjosi seisomista. Eli jompikumpi näistä liikkeistä voi kokeessa mennä nollaksi. Hyppy meni ok eikä jäänyt kertaakaan viereen istumaan. Seuraamiset meni hyvin mutta minä en osaa liikkua nätisti (ylläri!!). Mutta toki tuota ohjattua seuraamista ei voi yksin treenailla. Joten mahdollisesti nämä oli vikat treenit ennen koetta, mutta lahjattomat reenaa, näinhän se on ;)
perjantai 5. helmikuuta 2010
Enää muutama päivä
Ja päästään vihdoista viimein treenaamaan! On sitä odotettukin. Kennelyskä kesti tasan viikon ja kohta on tosiaan kahden viikon karenssiaikakin ohi. Ja juoksutkin on ohi. Unnan juoksut oli taas yhtä huomaamattomat kuin ennenkin. Ilman alapään nuoleskelua en tietäisi koiralla juoksuja olevan ollenkaan. Unna kyllä pitää itsensä niin siistinä, ettei juoksusuojillekaan ole koskaan ollut mitään tarvetta. Eilen sain viestiä, että Villi-Joikhu kennelin Ansku on järjestämässä pevisa-paneelia huhtikuun aikana. Se tuli kuin tilauksesta, koska olen muutenkin ajatellut tilata aikaa lonkkakuvaukseen. Tuleepa sitten myös silmätkin tarkastettua samalla kertaa.
Treenitauko tuli harmittavasti ennen tuota parin viikon päästä olevaa tokokoetta. Me ei olla käytännössä tokoiltu joulun jälkeen kuin kerran ohjatusti. Ja päästään vain kaksi kertaa treenaan ryhmässä ennen koetta. Ei hyvä. Nyt on onneksi ulkonakin lauhtunut ilma niin lauhaksi, että täytynee ottaa muutama treeni ihan itsekseen. Kaiken lisäksi olen tiistai-illasta perjantai-iltaan työmatkalla viikolla jolloin koe on lauantaina. Että sekin vielä sattui tähän samaan hässäkkään. Eli helpoksi ei tehty meidän ensi kisadebyyttiä :)
Treenitauko tuli harmittavasti ennen tuota parin viikon päästä olevaa tokokoetta. Me ei olla käytännössä tokoiltu joulun jälkeen kuin kerran ohjatusti. Ja päästään vain kaksi kertaa treenaan ryhmässä ennen koetta. Ei hyvä. Nyt on onneksi ulkonakin lauhtunut ilma niin lauhaksi, että täytynee ottaa muutama treeni ihan itsekseen. Kaiken lisäksi olen tiistai-illasta perjantai-iltaan työmatkalla viikolla jolloin koe on lauantaina. Että sekin vielä sattui tähän samaan hässäkkään. Eli helpoksi ei tehty meidän ensi kisadebyyttiä :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)