sunnuntai 14. helmikuuta 2010

Mullon poka hyvä koira

Saatiin eilen käynnistettyä Erjan agitreenitkin. Aiheena oli takaaleikkaus mikä on ollut meille vaikeaa, koska Unna ei ole irtoava koira. Mutta ehkä me ollaan tehty vaan vääränlaisia harjoituksia, koska takaaleikkaukset sujui tosi hyvin tällä kertaa. Unna lukee tarkasti minun ohjauksia mutta myös rataa, joten saatiin onnistumaan leikkaukset kerta laakista. Ja ilmeisesti se radanlukutaito on kehittynyt koiralle kun ohjaaja ei aina osaa kropallaan kertoa mihin mennä :) Putki imutti Unnaa hyvin puoleensa kahden takaaleikkauksen jälkeen  ja lopussa rataa oli kolme hyppyä peräkkäin ja eteen käskyllä koira irtaantui ihan mahtavasti loppuun saakka mistä olin tosi onnellinen. Tämä treeni olisi ollut kiva saada videolle, lähinnä nähdäkseni sen oman ohjauksen, koska minulle jäi tunne, että koira pelasti osittain tilanteen, ettei se kaikki ollut kuitenkaan ohjauksesta kiinni.

Lisäksi harjoittelin aa:n ja puomin kontakteja itsekseni ja kepeille viemistä putken jälkeen. Lopuksi tehtiin vielä melko pitkä rata minkä suoritinkin parissa pätkässä, ei muistikapasiteetti enää riittänyt koko radan muistamiseen :) Siinä oli mm. puomilta kepeille vienti ja muurilta umpiputkeen ohjaus sekä lopussa takaavienti.

Allekirjoitan ihan täysin tuon Erjan huomion, että Unna lukee tosi tarkasti kroppaa ja ohjausta radalla. Unnan kanssa on aina ollut helppoa agility siinä mielessä, että radalla se menee kuin tarkasti ja varmasti kuin juna (varmemmin kuin VR:n junat konsanaan). Ja jos Unna suorittaa väärin radan, on se ihan selkeästi ohjaajan vika aina ollut. On mulla poka hyvä koira!

Ei kommentteja: