Sunnuntaina oli tarjolla Sirke Viitasen toko-koulutusta. Alkuun Sirke puhui lyhyesti koiran treenaamisesta ja motivoimisesta ja sen jälkeen sai jokainen koirakko henkilökohtaista opastusta haluamassaan liikkeessä. Tokotreenailu voidaan jakaa kahteen osaan, tekniseen suorittamiseen ja motivointiin. Teknisesti liikkeet oppii jokainen koira, jopa ylimmän luokan, suurempi ongelma on treenata siten, että tokoilusta tehdään koiralle hauskaa, sellaista mitä se kokee palkitsevana tehdä. Unnan laiselle rauhalliselle koiralle pitää treenien olla lyhytkestoiset. Treenamisen pitäisi rakentua siten, että koira onnistuu 80 prosenttisesti. Jos koira tekee väärin, hiljaisuus (mikä on ehkä yleisin tapa reagoida) ei ole oikea tapa reagoida vaan koiralle voi sanoa tyyliin "höpö höpö ei noin" ja sen jälkeen ottaa liike lyhyempänä/helpompana ja varmistaa onnistuminen. Eli aina tulee palaute. Lisäksi pitäisi oikeasti osata eläytyä ja näyttää kuinka hienosti koira tekee kun se onnistuu.
Itse otin omassa henkilökohtaisessa osuudessani hypyn, kun joudun lähes aina kaksoiskäskyttämään, jos namia ei ole esteen takana. Sirken mielestä koira ei ole tarpeeksi motivoitunut hyppyyn, ja määräsi "lääkkeeksi" vaan paljon hyppyyttämistä siten, että palkka on toisella puolella. Eli hyppyyn motivaation lisäystä.
Toiseksi otin esille (yllätys yllätys) noudon. Näytin missä vaiheessa ollaan ja Unna otti onneksi kentälläkin kapulan hienosti suuhun ja irrotti vasta luvan saatuaan. Tähän halusin vinkkejä, miten jatkossa pitäisi edetä. Sirken mukaan koira pitäisi saada liikkumaan kapula suussa. Vinkkinä neuvoi pitämään kädellä koiran leuan alta ja houkuttelemaan eteenpäin. Ja sehän toimi!!! Tätä treenataan siis jatkossa ja paljon. Lisäksi Sirken mukaan on tärkeää saada jo nyt vauhtia kapulan tuomiseen, myöhemmin sitä on tosi hankalaa enää rakentaa. Eli lenkillä esim voisin heitellä kapulaa ja yrittää saada Unnan tuomaan sitä minua kohti. Unna kun kuitenkin lenkillä kantaa keppejä, niin tämä keino voisi onnistua.
Lopuksi tein seuraamista pienen pätkän. Sirken mukaan meidän pitää siirtyä treenaamaan tätä lyhyissä pätkissä. Alkuun Unna seurasi hyvin, mutta alkaa sen jälkeen pilkkiä. Jos seurauttaa koiraa siten, että se välillä saa lopettaa kontaktin ja palkkaa uudesta kontaktinotosta, opettaa koiran seuraamaan väärin ja koira rupeaa pilkkimään. Tunnustan! Me ollaan tehty juurikin näin. Nyt pistetään sitten kesän aikana seuraaminen kuntoon, se on varma.
Tokoilu on kyllä kivaa ja kun saa uusia keinoja miten viedä liikkeitä eteenpäin, niin into vaan kasvaa. Yllättävää kyllä, maanantaina olisi mieli jäänyt jäädä tokoilemaan agitreenien sijaan. Että joskus näinkin päin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti