Takana erittäin onnistunut lapinreissu. Säät suosi, aurinko paistoi ja lämpötila meni loppuajalla jo helteen puolelle. Poroja ei jostain syystä nähty, joten jäi näkemättä, mitä Unna olisi niistä tuumannut. Unnalle loma oli koirien paratiisi. Sai olla vapaana ulkona ja tehdä tutkimusmatkoja, makoilla mättäillä ja nauttia koirana olemisesta. Tuollaisen vapauden jälkeen totta puhuen harmitti palata tähän kerrostaloelämään. Uusi koiratuttavuus tuli Tarjan mäyräkoira Allun myötä. Muutaman kerran koirat selvittelivät välejä keskenään, mutta suurin osa ajasta kului kuitenkin rauhan merkeissä.
Kaislikossa suhisee
Allu päivystää laiturilla
Käväistiin myös Raajärvellä. Tässä on uitu vuonna keppi ja kivi
Allu poseeraa
Allu oli innokas kalamies. Tässä Hannan seurana onkimassa.
Lapinkoira nauttii pohjoisen kesästä.
Kaunista...
Täällä sielu lepää.
Voi olla, että ensi kesänäkin suunnataan ylöspäin loman viettoon. Olisi kiva käydä jossain tunturillakin samoilemassa.
Kaislikossa suhisee
Allu päivystää laiturilla
Käväistiin myös Raajärvellä. Tässä on uitu vuonna keppi ja kivi
Allu poseeraa
Kaunista...
Täällä sielu lepää.
2 kommenttia:
Komeet on maisemat!
Kyllähän niihin samannimisiin koiriin aina välillä törmää, mutta hauska sattuma, että samassa blogissa on kaksi tuttua nimeä. Kaverin koira on myös Unna, vieläpä lapinkoira sekin, ja omasta takaa löytyy Allu-koira. :)
Lähetä kommentti