Tällä viikolla tulikin pörrättyä Hesan suunnalla useampaan otteeseen. Torstai-iltana oltiin Jennan kanssa kuuntelemassa luentoa " johtajuus vai vanhemmuus", luennoitsijana Helmi Pesonen Rakkaista haukuista. Lauantaina olikin sitten kauan odotettu Katselmus. Pia lähti mukaan navigoimaan meidät oikeaan osoitteeseen sekä kuvaamaan päivän tapahtumia. Ilma oli "rodunomainen", lunta tuiskutti koko ajan vaakatasossa :) Arktiset koirat ei olleet säästä moksiskaan toisin kuin syvälle hupun uumeniin piiloutuneet kohmeiset omistajat. Huonon sään vuoksi ei sitten Unnan emä ja Lilli-siskokaan päässeet saapumaan paikalle, mutta nähtiinpä onneksi Nilla-sisko. Tunnistin kyllä heti väkijoukosta kuka on Nilla, on ne niin samannäköisiä Unnan kanssa. Mulla on sellainen tunne, että kyllä meidän lappalaiset tunnisti olevansa sisaruksia :)
Kehässä meni aikaa reilut kaksi tuntia. 26 koiraa ja me oltiin viimeisinä vuorossa. Unna ei kävellyt mitenkään hyvin tuomarin katsoessa liikkeitä, hajut kiinnostivat liikaa. Mutta seistä napottaa tämä koira kyllä osaa vaikka maailman tappiin saakka :)
Tässä tuomarin Piritta Hynnisen arvostelu: Erittäin hyvä tyyppi. Hyvät mittasuhteet. Raajaluusto saisi olla vankempi. Toivoisin paremman selkälinjan. Vielä melko kapea edestä ja takaa. Erittäin hyvä pää ja ilme. Hyvä turkki. Miellyttävä luonne.
Olen tyytyväinen arvosteluun ja ehkäpä selkälinjakin korjautuu paremmaksi jahka etupää kehittyy. Kasvattaja katsoi pikaisesti Unnan rakennetta ja sanoi, että myös turkki fuskaa Unnan kohdalla paljon ja näyttää takakorkeammalta kuin onkaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti