Rauniotreeneissä

Nyt on sitten ensimmäiset rauniotreenit takana. Penturyhmässä olikin aika mukavasti koiria ja aikaakin vierähti vajaat pari tuntia. Unna oli hieman jännittyneen oloinen harkkapaikalle tullessa, joten treeni koostui myös tällä kertaa viime kerralta tutusta makkararingistä
jonka lisäksi tehtiin myös yksi haku niin että maalimies meni kiven taakse piiloon. Unna haki makkaraa mielellään jokaiselta paikallaolijalta ja säntäsi hakuun innolla, joten treeneistä jäi kiva mielikuva pienen lappalaisen pääkoppaan. Muihin koiriin verrattuna Unna on kyllä tosi rauhallinen, joten leikittämistä täytynee alkaa tehdä nyt ihan säännöllisesti, jotta saadaan saalisviettiä vahvistettua. Paikalla oli monentasoista koiraa ja oli hieno katsoa jo kokeneempia konkareita jotka loikkivat kivien ja esteiden seassa into piukeana maalimiestä etsien. Kyllä se Unna on pikkuruisen oloinen boksereiden, sakemannien ja rotikoiden seassa.

Eilen juhlittiin Oskun synttäreitä. Onnea vaan vielä kerran 14-vuotiaalle! Viikonloppu menikin Unnan osalta hätäisissä lenkityksissä kun vieraita kävi sekä lauantaina että sunnuntaina. Pienin vieras oli 10 kk:n ikäinen Salla ja Unna käyttäytyi kyllä tosi upeasti pientä lasta kohtaa. Unna vaan katseli kuono koipien välissä maaten kun Salla leikki omilla leluillaan. Ihmettelen että ei koira mennyt leluja nappaamaan pikkuiselta, kyllä se on viisas tämä meidän lappalainen (nyt saa kehua).

Viime keskiviikon pentukurssi oli uimahallin nurmikolla jossa alkuun otettiin kontaktiharjoituksia ja senjälkeen esitettiin opeteltu temppu. Unnan temppu oli tällä kertaa "give me five", hienosti meni tassunläpsäytys. Senjälkeen lähdettiin koko konkkaronkka torille päin kävelemään, tarkoituksena tietysti saada koira kulkemaan mahdollisimman hienosti hihnassa sekä vaatia se istumaan aina tienylityksissä ja jatkamaan matkaa vasta luvan saatua. No alku aina hankalaa ja "kyllä se kotona kävelee paremmin"-selitysten ja suolentyhjennyksen jälkeen kulku oli ajoittain jopa ihan mallikasta. Mutta haastetta riittää vielä kun on paljon koirakavereita ympärillä ja onhan se liikenne keskustassa vilkkaampaa kuin täällä Jukolassa, vaikka ei se Hämeenlinna mikään metropoli olekaan. Täytyy ottaa kaupunkikävelyä nyt jatkossa vaikka kerran viikossa ja siellä juna-asemallakin pitäisi käydä tutustumassa.

Kamera pursuilee hienoja otoksia mutta harmillisesti olen kadottanut usb-johdon jolla saisin kuvia siirrettyä koneelle. Niinpä blogi on ollut aika ankea viime aikoina. Pakko kait mennä kauppaan ja ostaa uusi johto, senjälkeen voin taas tumpata blogin täyteen kuvasaastetta.