Liukastelua

Vettä, jäätä, liukasta, pimeää, siinä lyhyesti tämän päivän kelistä. Kaikesta huolimatta lähdin montulle treeneihin vaikka oli oletettavaa, että siellä jos missä on tappokeli. Vettä ei sentään treenien aikana satanut, mutta tuuli lähes myrskyn voimalla. Unnan treenit lähti alusta pitäen mönkään. Ensimmäiselle pistolle lähti niin vauhdilla että veti kyljelleen ensimmäiseen jäätikköön ja senjälkeen suunta kääntyikin raunioiden toiselle reunalle. Uudelleenlähetyksen jälkeen löysi kyllä nätisti maalimiehen bunkkerin takaa. Seuraava pisto oli tunnelin suulle ja sen löysi hienosti, ei käyttänyt silmiä, ei jäljestänyt, ihan oikeaoppisesti meni ilmavainulla. Vauhti oli tällä pistolla jo varovanlaista. Kolmas pisto oli (sääoloista johtuen) suoraan eteen, ihan lähelle rengaskasaan, mutta eka kerran tapahtui Unnan kohdalla se, että ei lähdekään mihinkään käskysanan jälkeen. Siinä vaiheessa Unnaa häiritsi vieressä lepattava muovi, ei kohdistanut millään katsettaan suoraan, ja aina vaan tökötti paikoillaan. Kun vihdoista viimein sain lähteen käskysanalla, niin jäi toviksi nuuskimaan puolimatkaan (sijaistoiminto?) ja senjälkeen varovaisesti rengaskasaa kohti, tosin maalimies löytyi heti hienosti umpipiilosta . Ei harkat siis täysin perseelleen menneet, itseasiassa löysi kerranki maalimiehet tarkasti, mutta jäi pikkuisen harmittamaan se liukastuminen siinä alussa mikä sitten kummitteli koiran takaraivossa koko harkkojen ajan. Toivottavasti tästä ei jäänyt peikkoja muistiin. Jos viikon päästä on yhtä liukasta, lienee parempi jättää harkat väliin. Vedin siellä minäkin komeasti perseelleen että tanner tömähti ;)