Pitkällisen harkinnan jälkeen olen vaihtanut agilitaamaan Jankkiin. EHKK:ssa ei muuta vikaa ollut kuin huonot treenipaikat, Pekolan lava on kylmä ja Kirstulan ruohokenttä muhkurainen ja liukas. Jankkilla taas on lämmin talvitreenipaikka ja kesätreenien alusta on mitä parhain. Mutta näin siis tällä kertaa, ikävä jäi kesän treenikavereita. Toisaalta on järkevämpää keskittää harrastuksensa samaan seuraan jo talkoovelvotteidenkin vuoksi puhumattakaan kurssi/kausimaksuista.
Tiistaina aloitettiin toko uudessa ryhmässä, opena edelleenkin sama Erja kuin kesälläkin. Meidän porukassa oli neljä koirakkoa, toiset jo pidempään treenanneita kuin me. Mutta ihan hyvä näin, säilyy itselläkin realistisena nykyinen osaamistaso, kun beigessä kesähousuisssa flexin kanssa treenaavat harrastelijat on muualla treenaamassa (huom, sisäpiirivitsi,heh heh). Sisähalli rajallisella tilalla jossa treenaa samaaan aikaan toinen ryhmä, tuo tiettyjä haasteita ja rajoitteita treenaukseen. Esim paikkamakuut tulee saamaan ihan väkisinkin kunnon häiriötreeniä, mutta sehän on hyvä vaan. Uusina asioina tämän kurssin aikana tulee avopuolelta nouto, kaukokäskyt, luoksetulosta seisominen ja paikallamakuu siten, että ohjaaja menee piiloon.
Tänään on korkattu sitten ekat agitreenit. Tunnista meni paljon aikaa ihan yleisten asioiden puhumiseen, joten jokainen koirakko pääsi radalle vain kaksi kertaa. Suht pitkä rata oli rakennettu ja ohjauksessa oli jonkin verran takaavientejä. Rata oli rakennettu lähinnä koirakoiden tasontarkistamista varten. Muut ryhmäläiset on sama tasoa kuin mekin, joten sen puolesta ei tarvi paineita ottaa. Mikä on erityisen mukavaa, niin meidän ryhmässä on kaksi muutakin lapinkoiraa. Näkeepä talven mittaan, miten nuo muut lappalaiset toimii radalla ja onko niillä samoja ongelmapaikkoja kuin meillä. Toivottavasti jatkossa päästään olemaan vähän enemmän radalla, muuten olen ihan tyytyväinen harkkapaikkaan ja opettajiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti