Tänään päästiinkin treenamaan hieman tehokkaammin, kun toinen kouluttaja opetti keppejä ja toinen pientä radantynkää. Ensimmäiseksi siis rata jossa oli a-este, okseri, hyppy, pituus, hyppy, putki ja puomi. A-esteellä yritettiin hinkata pysähtymistä kontaktille, mikä lähinnä aiheutti Unnalle epävarmaa vapisevin jaloin alastuloa. Okseri meni hienosti ja oli heti jyrkästi a-esteestä vasemmalle. Samoinkuin pituus, näitä kahta estettähän ei juuri ole ollut, okseria ei itseasiassa koskaa aikaisemmin. Rata meni yllättävän sujuvasti ja saatiin Unnan vauhtiakin nousemaan. Eka radalla kun Unna nuuskutteli maata parin esteen jälkeen :(, mutta saatiin onneksi työmotivaatio kaivettua esille.
Seuraavana oli vuorossa kepit. Tässä nytkähdetiin hieman eteenpäin, ja pystyin lähettämään Unnan kepeille niin, että itse tulin perässä ja koira meni edellä. Jostain syystä Unna jätti tänään luvattoman paljon keppien loppupäätä suorittamatta. Pientä viilausta enää vaille, että itsenäisesti hakee oikeasta välistä keppejä suorittamaan.
Lopuksi pääsin vielä tekeen pienen radan (putki, hyppy, kepit) jossa oli tarkoitus lähettää koira putkeen ja tulla persjätöllä putken toiseen päähän.No, mä valssasin putken päässä joka kerta enkä meinannut millään käsittää, että sinne voi mennä suoriltakin. Sain mä sen sitten loppujen lopuksi onnistumaan, mutta jostain syystä päässä pyöri ihan tyhjää tuon harjoitteen aikana. Jospa se ensi kertaan mennessä olisi jo mielessä hautunut, että sitä valssia ei ole ihan pakko joka väliin pyöräyttää. Hullu työtä tekee, viisas pääsee vähemmälle, vanha kansakin se jo aikanaan tiesi. Tämän voisi agitermein sanoa, hullu valssin tekee, viisas pärjää persjätöllä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti